Miksi koen yksinäisyyttä?

Yksinäisyys on lähes jokaista jossakin elämänvaiheessa koskettava asia, sillä ajoittaiset yksinäisyydentunteet luetaan kuuluvan osaksi ihmisyyttä.

Nuoruusajan yksinäisyyteen on sidoksissa kehityksen aiheuttamat fyysiset muutokset ja lisääntyneet tunne-elämän kyvyt. Lisäksi alhainen itsetunto ja heikosti kehittyneet sosiaaliset taidot ovat liitettävissä keskeisimpiin yksinäisyyden tekijöihin.

Yksinäisyyden kokemiseen ei suoranaisesti voi yhdistää määrällisiä tekijöitä, kuten ystävien määrää tai heidän kanssaan vietettyä aikaa. Kuitenkin tavallisin nuoren yksinäisyyden ulkoinen syy on tärkeän sosiaalisen suhteen katkeaminen, jonka aiheuttaa esimerkiksi kaverin muutto toiselle paikkakunnalle.

Yleisimpiä selviytymiskeinoja yksinäisyyden aiheuttamiin ikäviin tunteisiin ovat itsensä kehittäminen ja ymmärtäminen. Vetäytyminen ja asian kieltäminen ovat negatiivisia yksinäisyyden selviytymistapoja.

On myös tärkeää erottaa yksin oleminen varsinaisesta yksinäisyydestä. Nuorena kaipaa välillä yksinoloa, sillä elämässä ja elimistössä tapahtuu suuria muutoksia, joita täytyy pohtia, ja joihin täytyy saada rauhassa totuttautua. Vapaaehtoinen yksinäisyys onkin yksi rakentavana voimavarana, joka muokkaa meistä itsenäisiä, riippumattomia ja henkisesti vahvoja.

Etusivulle